Koronan hyödyt: maailma pelastuu?

Viime vuoden maaliskuussa kirjoitin blogin, jonka otsikko oli Mitä hyvää korona saa aikaan? Seuraavana päivänä esimieheni soitti minulle ja vaati poistamaan blogi -kirjoitukseni. Seurakuntalaiset olivat kuulemma valittaneet siitä. Tietenkään hän ei kertonut ketkä seurakuntalaiset. Ymmärsin, että FB:ssä yksi lukija oli kommentoinut kirjoitustani kielteisellä tavalla ja nyt kivi hiersi vt. kirkkoherran avokkaassa. En tietenkään suostunut vaatimukseen, vaan totesin, että on oma asiani mitä blogiini kirjoitan.

Kuukausi kirjoituksen jälkeen kirjoitin vielä yhden blogin Koronaan liittyen jossa kerroin millaista palautetta sain FB -sivujeni lukijoilta, joille esitin saman kysymyksen ”Mitä hyvää Koronasta voisi seurata? Sen jälkeen pidin blogini kirjoittamisessa noin puolentoista vuoden tauko. Nyt on syntynyt riittävä etäisyys Koronan alkuhetkiin ja on herkullinen aika katsoa, olinko kaukaa viisas vaiko tyhmä.

Media alkoi pian kirjoitukseni jälkeen käsitellä samaa kysymystä. Voiko Koronasta olla hyviä seurauksia. Sitä kysyttiin muun muassa Aalto yliopiston arkkitehtuurin professorilta Laura Arpiaselta, joka arvio 19.9.2020 suorassa studiokeskustelussa näin: ”Vaikeissa tilanteissa nousee uutta, monialaista luovuutta, jota ei ehkä muuten löytyisi. On tärkeää keskittyä siihen mitä hyvää pandemiasta voi nousta”

Professori Laura Arpiainen ja arkkitehtiopiskelija Viivi Salminen keskustelevat tulevaisuuden opiskelijayhteisöistä.

Musiikkialan ammattilaiset, taitelijat ja tapahtumateollisuus ovat kärsineet huomattavia vahinkoja, mutta katsottuna kolikon toista puolta, luovat ihmiset ovat tehneet paljon uutta. Heillä on ollut aikaa tehdä musiikkia, teatteria, kirjoittaa kirjoja ym. jonka hedelmä tuottaa tulevaisuudessa.

Professori Arpiainen jatkaa: ”Terveysarkkitehtuuri nähdään helposti vain osana sairaaloita ja muita terveydenhuollon yksikköjä. COVID-19:n aikana on globaalisti huomattu, että terveys ja hyvinvointi tulisi huomioida kaikissa muotoilu-, suunnittelu- ja rakennusprosesseissa”. Merkittävä havainto jonka Korona sai aikaan.

Syksyllä 2020 ei vielä tiedetty mihin epidemia johtaisi, mutta silti arvioitiin jo tulevia hyötyjä. Monet ajattelivat, että emme kamppailisi epidemian kanssa näin kauan. Vuoden 2021 aikana tuli jatkuvasti lisää uusia positiivisia asioita, joita epidemian läpikäyminen toi. Elokuussa Ylen uutistoimittaja kertoi kuinka tilastot osoittavat, että ammatikseen rikoksia tekevien määrän on vähentynyt Koronan aikana. Syyn arvellaan johtuvan tiukentuneesta rajavalvonnasta.

Koronan vuoksi olemme luoneet uutta lainsäädäntöä ja asetuksia. Asetus lasten ja nuorten rokottamisesta ehti eduskuntaan ennen koulujen aloittamista. Se oli tärkeä luova teko, sillä kesällä virus levisi erityisesti alle 20 vuotiaiden keskuudessa. Tutkimuksen mukaan 75 % vanhemmista antaa rokottaa lapsensa. Hyvän rokotekattavuuden vuoksi eletään nyt jo rajoitusten purkamisen aikaa.

Korona on opettanut paljon. Ympäristöä kohtaan kohdistuneet päästöt laskivat jyrkästi epidemian ensimmäisenä vuotena, mutta näyttää siltä, että ihmisten elintavat eivät pysyvästi muutu lentomatkustamisen suhteen. Rahaa on kertynyt säästöön ja sitä on kulutettu kotimaan matkailulla. Ensi kesänä voimme jo arvailla kuinka pysyväksi tämä ilmiö jää. Helteitä ei tule puuttumaan Suomesta ja ulkomailla tulee olemaan kohta liian kuuma. Suomi koetaan turvallisena maana ympäristötuhojen suhteen verrattuna vaikkapa Keski-Eurooppaan, Aasiaan ja koko Amerikan ja Afrikan mantereisiin, joissa monet kuolivat kesällä 2021 tulvissa ja maanvyörymissä.

Valmistelen ympäristö -diplomia ja olin juuri kirkon ympäristöpäivillä, jonka aikana selvisi, kuinka kiire ympäristönsuojelulla on. Katsoimme skenaarion siitä millaista elämä maapallolla on, jos ilmasto lämpenee 1,5,% 3% tai 4,5 %. Itse ajattelin Korona -epidemian alkaessa, että Korona on luonnon hätähuuto. Jos ihminen ei halua tehdä mitään luonnon pelastamiseksi niin luonto tekee sen itse, ja pyrkii tuhoamaan tuhoajan. Kukaan meistä ei halua elää maailmassa, jossa lämpeneminen muuttaa elinolosuhteita niin dramaattisella tavalla, että eläminen on täällä mahdotonta. Todennäköisesti emme tule saavuttamaan tavoitetta 1,5%, mutta jos nyt teemme radikaaleja muutoksia voisimme päästä edes 3%:tiin.

Suomen ilmaston lämpeneminen vuosina 1840 – 2020

Sitra kertoo Koronan myönteisistä vaikutuksista näin: ” Etulinjan terveysammattilaisten arvostus on epäilemättä kohonnut. Varautumisen tarve erilaisiin suuriin yhteiskunnallisiin häiriötiloihin on laajalti ymmärretty. Aavekaupunkien asukkaat ovat löytäneet keinoja inhimillisen kanssakäymisen edistämiseksi myös poikkeusoloissa. Uudet digitaaliset toimintatavat muovaavat työelämää, vähentävät liikkumisen tarvetta ja luovat osallistuvan demokratian laajentamiselle mahdollisuuksia. Onnistuneesta vastuunkannosta vaikeassa kriisissä saatetaan myös palkita.”

Kaikkia Koronan myönteisiä vaikutuksia me emme vielä näe. Vain ajan myötä ne tulevat ilmeisiksi ja tuleva historian kirjoitus tulee kirjoittamaan niistä joskus enemmän, jos pelastamme maailman.

Lähteet:

https://www.aalto.fi/fi/uutiset/mita-voimme-oppia-pandemiasta

Koronan vaikutukset maailmanjärjestykseen

Jos aihe kiinnostaa Kannattaa lukea myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu, jota en kuitenkaan käyttänyt tässä kirjoituksessa lähteenä https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/julkaisut/Documents/tuvj_1+2020.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.